Nyky-OPS velvoittanee tuomaan laaja-alaisista taidoista tvt:n käytön aiempaa enemmän jokaiseen oppiaineeseen. Laaja-alaisten taitojen piirakasta myös siivut monilukutaito, osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu linkittyvät niin opettajan kuin oppilaankin tvt-taitoihin. Seuraa subjektiivinen mielipiteeni yläkoulun äikänopen näkökulmasta; mitä kaikkea olen kokenut omassa työssäni tarpeelliseksi ja millaiseen jokaisella tulisi olla valmiudet ja mahdollisuudet.
Itseilmaisu ja etenkin tilanteeseen sopivan kirjoitetun tekstin tuottaminen saisi olla pääosassa opetuksessa. Jätetään kielitiedollisten asioiden opiskelu vähemmälle ja keskitytään kirjoittamiseen. Oikeastaanhan suurin osa kieliopista pitäisi olla käsitelty jo alaluokkien aikana. Kirjoittamisprosessin työkaluna ylisanaisin tähän mennessä kokemistani sähköisistä oppimisympäristöistä on Googlen ekosysteemi GSE ja sieltä erityisesti Classroom ja Drive+Docs. Ylisanaisin se on helppoutensa, selkeytensä, monipuolisuutensa ja käytettävyytensä ansiosta.
Olen luonut omaan Google Driveeni kansiorakenteen, joka sisältää eri luokka-asteisiin sopivia tehtäväpohjia (yleensä docs-asiakirjoja tai slides-esityksiä). Classroomin kautta jaan oppilaille nämä sähköiset “monisteet” ja tarpeen tullen voin muokata niitä tehtävän edetessä.
Kun oppilas aloittaa kirjoittamaan tehtävää Classroomin tehtävänannon kautta, ilmestyy työ saman tien opettajan nähtäväksi. Näin isoveli pääsee valvomaan tehtävän edistymistä, huomaamaan mahdolliset plagiointiyritykset ja ennen kaikkea ohjeistamaan (etänä tai elävänä), jos havaitsee, että työ ei meinaa edetä toivotulla tavalla.
Oppilas voi kirjoittaa työtään käytännössä millä tahansa päätelaitteella - kännykkä, tabletti, tietokone - käyttöjärjestelmästä riippumatta. Kirjautuminen appsiin tai chrome-selaimeen riittää. Monet oppilaistani ovat tehneet tekstin suunnitelmaa ensin kännyköillään, myös puheentunnistustoimintoa käyttäen, ja viimeistelleet tekstin chromebookeilla tms.
Arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja perustua prosessiin eikä lopputulokseen. Pilvessä toimiminen mahdollistaa tämän näppärästi. Kun opettajalla on koko ajan pääsy oppilaan työhön, on prosessinaikaisen palautteen antaminen helppoa. Koen tärkeäksi saada jokaiselta oppilaalta raavittua kasaan edes yhden kohtalaisen tekstin, vaikka se olisikin kirjoitettu suurelta osin yhdessä. En yleensä hyväksy mielestäni keskeneräisiä töitä vaan palautan tekstin takaisin niin monta kertaa, että olemme oppilaan kanssa molemmat tyytyväisiä. Jos oppilaan tavoite on vaikkapa arvosanan 7 tasoinen teksti, annan korjausehdotuksia sen verran, että kriteeristö täyttyy. Tähän käytän henkilökohtaisen olalle kopautuksen lisäksi usein Docsin Kommentointi-toimintoa.
Jos opettaja avaa Classroomiin palautetun (valmiin) työn mobiililaitteen sovelluksen kautta, voi merkinnät kirjoittaa myös käsin (ks. video).
Opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi pilvityöskentely helpottaa itse- ja vertaisarviointia. Kun oppilas palauttaa työn Classroomissa, hän voi liittää kommentin, miten työskentely sujui. Halutessaan oppilas voi jakaa kirjoitelmansa myös luokkakaverilleen kommentoitavaksi. Ryhmätöiden tekemisessä Docs on muutenkin osoittautunut oppilaille luontevaksi työskentelyalustaksi. Jo seiskaluokkalaiset ovat omatoimisesti luoneet yhteisiä suunnitteluasiakirjoja jakaen ne ryhmän jäsenille.
Kirjoitetun tekstin tuottamiseen chromebook on koulukäytössä ehdoton; käynnistyminen kestää muutaman sekunnin ja kaikki oppilaan henkilökohtaiset asetukset ovat käytössä. Googlen omien työkalujen lisäksi niillä olemme käyttäneet mm. seuraavia työkaluja. Kaikkiin on mahdollista kirjautua suoraan koulun Google-tilillä ja kaikki näillä tehdyt työt voi luonnollisesti palauttaa opettajalle Classroomin kautta.
Chromebookien lisäksi oppilailla olisi hyvä olla iPadeja. Jos koululla on edes yksi kymmenen padin setti, videoiden ja animaatioiden tekeminen helpottuu kummasti. Niiden omat ilmaiset iMovie- ja Garageband-sovellukset mahdollistavat oppilaiden luovuuden kukkiintumisen. Vaha-/pala-animaatioiden tekemiseen sopii esimerkiksi iMotion HD -sovellus, ja hulvattomia puhuvia päitä voi tehdä Morfo Booth -sovelluksella. Jos haluaa lähettää oppilaat Himalajalle, halpa sijoitus on vihreä kangas ja parin euron sijoitus Green Screen by Do Ink -sovellukseen. Monista sovelluksista on ilmaisena tarjolla rajallinen versio, mutta pienellä sijoituksella saa kaikki toiminnot käyttöön. Näillä kapistuksilla on myös monenlaiset mahdollisuudet monialaisiin kokonaisuuksiin erityisesti musiikin, kuviksen ja käsityön kanssa: animaatio kuviksessa ja käsityössä, halutessaan green screen -tekniikkaa käyttäen, Garagebandilla musiikki ja äikässä itse tarina (miksei historiaan sijoittuva).
Vaikka kaunokirjallisuuden lukemiselle luontevin (ja luullakseni monen kollegani mielestä ainoa oikea) tapa on perinteinen paperiopus, tarjoaa nykydigi myös oppilaalle mahdollisuuden niin e- kuin äänikirjoihinkin. Monet klassikot ovat jo avoimena luetutettavana ja luettavana netissä, ja ne voi halutessaan kuunnella koneäänenkin lukemina. Monia tuoreita teoksia voi kuunnella äänikirjoina kirjastojen verkkopalveluista vaikkapa koulumatkalla bussissa. Huijausta? Ehkä, mutta miksi ei kannustaa oppilaita myös tähän.
Janne Saarinen 2017
KIRJOITETUN TEKSTIN TUOTTAMINEN
Itseilmaisu ja etenkin tilanteeseen sopivan kirjoitetun tekstin tuottaminen saisi olla pääosassa opetuksessa. Jätetään kielitiedollisten asioiden opiskelu vähemmälle ja keskitytään kirjoittamiseen. Oikeastaanhan suurin osa kieliopista pitäisi olla käsitelty jo alaluokkien aikana. Kirjoittamisprosessin työkaluna ylisanaisin tähän mennessä kokemistani sähköisistä oppimisympäristöistä on Googlen ekosysteemi GSE ja sieltä erityisesti Classroom ja Drive+Docs. Ylisanaisin se on helppoutensa, selkeytensä, monipuolisuutensa ja käytettävyytensä ansiosta.
Olen luonut omaan Google Driveeni kansiorakenteen, joka sisältää eri luokka-asteisiin sopivia tehtäväpohjia (yleensä docs-asiakirjoja tai slides-esityksiä). Classroomin kautta jaan oppilaille nämä sähköiset “monisteet” ja tarpeen tullen voin muokata niitä tehtävän edetessä.
Kun oppilas aloittaa kirjoittamaan tehtävää Classroomin tehtävänannon kautta, ilmestyy työ saman tien opettajan nähtäväksi. Näin isoveli pääsee valvomaan tehtävän edistymistä, huomaamaan mahdolliset plagiointiyritykset ja ennen kaikkea ohjeistamaan (etänä tai elävänä), jos havaitsee, että työ ei meinaa edetä toivotulla tavalla.
Oppilas voi kirjoittaa työtään käytännössä millä tahansa päätelaitteella - kännykkä, tabletti, tietokone - käyttöjärjestelmästä riippumatta. Kirjautuminen appsiin tai chrome-selaimeen riittää. Monet oppilaistani ovat tehneet tekstin suunnitelmaa ensin kännyköillään, myös puheentunnistustoimintoa käyttäen, ja viimeistelleet tekstin chromebookeilla tms.
ARVIOINTI JA PALAUTE
Arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja perustua prosessiin eikä lopputulokseen. Pilvessä toimiminen mahdollistaa tämän näppärästi. Kun opettajalla on koko ajan pääsy oppilaan työhön, on prosessinaikaisen palautteen antaminen helppoa. Koen tärkeäksi saada jokaiselta oppilaalta raavittua kasaan edes yhden kohtalaisen tekstin, vaikka se olisikin kirjoitettu suurelta osin yhdessä. En yleensä hyväksy mielestäni keskeneräisiä töitä vaan palautan tekstin takaisin niin monta kertaa, että olemme oppilaan kanssa molemmat tyytyväisiä. Jos oppilaan tavoite on vaikkapa arvosanan 7 tasoinen teksti, annan korjausehdotuksia sen verran, että kriteeristö täyttyy. Tähän käytän henkilökohtaisen olalle kopautuksen lisäksi usein Docsin Kommentointi-toimintoa.
Jos opettaja avaa Classroomiin palautetun (valmiin) työn mobiililaitteen sovelluksen kautta, voi merkinnät kirjoittaa myös käsin (ks. video).
Opettajan arvioinnin ja palautteen lisäksi pilvityöskentely helpottaa itse- ja vertaisarviointia. Kun oppilas palauttaa työn Classroomissa, hän voi liittää kommentin, miten työskentely sujui. Halutessaan oppilas voi jakaa kirjoitelmansa myös luokkakaverilleen kommentoitavaksi. Ryhmätöiden tekemisessä Docs on muutenkin osoittautunut oppilaille luontevaksi työskentelyalustaksi. Jo seiskaluokkalaiset ovat omatoimisesti luoneet yhteisiä suunnitteluasiakirjoja jakaen ne ryhmän jäsenille.
MUUT MEDIATEKSTIT
Kirjoitetun tekstin tuottamiseen chromebook on koulukäytössä ehdoton; käynnistyminen kestää muutaman sekunnin ja kaikki oppilaan henkilökohtaiset asetukset ovat käytössä. Googlen omien työkalujen lisäksi niillä olemme käyttäneet mm. seuraavia työkaluja. Kaikkiin on mahdollista kirjautua suoraan koulun Google-tilillä ja kaikki näillä tehdyt työt voi luonnollisesti palauttaa opettajalle Classroomin kautta.
- Mindmup 2 - ajatuskartan tekemiseen
- Powtoon - animaation luomiseen
- BookCreator - e-kirjojen tekeminen sujuu nyt myös selaimella (https://vimeo.com/220782126)
- Screencastify - ruutukaappausvideoiden tekoon
- Adobe Spark - näppärä mm. videoesitelmien tekoon
Chromebookien lisäksi oppilailla olisi hyvä olla iPadeja. Jos koululla on edes yksi kymmenen padin setti, videoiden ja animaatioiden tekeminen helpottuu kummasti. Niiden omat ilmaiset iMovie- ja Garageband-sovellukset mahdollistavat oppilaiden luovuuden kukkiintumisen. Vaha-/pala-animaatioiden tekemiseen sopii esimerkiksi iMotion HD -sovellus, ja hulvattomia puhuvia päitä voi tehdä Morfo Booth -sovelluksella. Jos haluaa lähettää oppilaat Himalajalle, halpa sijoitus on vihreä kangas ja parin euron sijoitus Green Screen by Do Ink -sovellukseen. Monista sovelluksista on ilmaisena tarjolla rajallinen versio, mutta pienellä sijoituksella saa kaikki toiminnot käyttöön. Näillä kapistuksilla on myös monenlaiset mahdollisuudet monialaisiin kokonaisuuksiin erityisesti musiikin, kuviksen ja käsityön kanssa: animaatio kuviksessa ja käsityössä, halutessaan green screen -tekniikkaa käyttäen, Garagebandilla musiikki ja äikässä itse tarina (miksei historiaan sijoittuva).
LUKEMINEN
Vaikka kaunokirjallisuuden lukemiselle luontevin (ja luullakseni monen kollegani mielestä ainoa oikea) tapa on perinteinen paperiopus, tarjoaa nykydigi myös oppilaalle mahdollisuuden niin e- kuin äänikirjoihinkin. Monet klassikot ovat jo avoimena luetutettavana ja luettavana netissä, ja ne voi halutessaan kuunnella koneäänenkin lukemina. Monia tuoreita teoksia voi kuunnella äänikirjoina kirjastojen verkkopalveluista vaikkapa koulumatkalla bussissa. Huijausta? Ehkä, mutta miksi ei kannustaa oppilaita myös tähän.
Janne Saarinen 2017
Kommentit
Lähetä kommentti